Blog Archives

Magneettinen äänentallennus

Nauhakohina

Kaikissa äänentoisto- ja tallennusjärjestelmissä esiintyy pohjakohinaa. Erityisesti kelanauhurin kohina todettiin aikanaan studiotyöskentelyssä pullonkaulaksi, pystyihän muu laitteisto huomattavasti laajempaan, yli 100 dB dynamiikkaan. Nauhakohina syntyy, koska tallennusmateriaalin “alkeismagneetit” järjestäytyvät nauhassa satunnaisesti.

Posted in nauha, service, vintage recording, Vintage- työmenetelmät

Nauhakompressio

Kun nauhurin mittarit menevät punaiselle alueelle, on kotiäänittäjällä tuloksena aina säröytynyt ääni. Moniraitastudiossa voidaan valitsemalla tietoisesti liian suuri äänitystaso saada aikaan tehokkaita efektejä: esim. bassokitara tai bassorumpu voidaan saada selvemmin erottuvaksi tai virveliä kirpeämmäksi. Yleisenä sääntönä voisi sanoa, että nauhakompressio

Posted in nauha, särö, vintage recording, Vintage- työmenetelmät

Kelanauhurin määräaikaishuollot

Määräaikaishuollot 10 tunnin huolto Nauhurin lyhyin huoltoväli on 10 käyttötuntia. Tämä tarkoittaa, että jokainen työpäivä studiossa alkaa aamuhuollolla! Tässä huollossa puhdistetaan äänipäät ja nauharata yleensäkin, painotelaa lukuunottamatta. Puhdistukseen käytetään ispropanoli-alkoholia, mielellään riittävän puhdasta, jotta metalliosiin ei jää rasvatahroja. Asetonit (esim.

Posted in nauha, service Tagged with: , ,

Äänitettäessä käytettävä nauhaa…

  Yleisradion tuotantotekniikan nauhurihuolto oli merkinnyt STUDER-C37-nauhurin nappuloiden päälle äänitarkkailijalle muistin virkistämiseksi tekstin, joka kertoo mille nauhalaaduille kone oli säädetty. Toistoa ajatellen nauhalaadulla ei ole väliä, mutta äänitettäessä bias- ja nauhaekvalisointi on oltava tarkasti kohdallaan. Teksti lienee kuulunut alunperin näin:

Posted in audiopaja studio, nauha Tagged with: ,

Efektit nauhanopeutta muuttamalla

Kelanauhureissa oli jo varhaisessa vaiheessa käytettävissä useita nauhanopeuksia. Pienellä nopeudella oli tarkoitus taltioida pääasiassa puhetta: kohina kasvaa, diskanttipään dynamiikka heikkenee, mutta nauhaa kuluu vähemmän. Suuret nopeudet oli tarkoitettu laadukkaampaan työskentelyyn. Nopeudet olivat suhteessa 1:2, eli 4.75, 9.5, 19, 38, 76

Posted in nauha, Vintage- työmenetelmät

Nauhakompressio työasemaan?

Kelanauhurilla voit myös kokeilla nauhan yliohjaamisen vaikutusta soundiin. Nauhakompressiolla saat aggressiivisia soundeja hyvin helposti. Työasemassa se voidaan tehdä edellisen esimerkin kytkennällä vaikkapa bassariraidalle näin: Reititä prosessoitava raita kelanauhurille nauhalta palaava signaali takaisin työasemaan tyhjälle raidalle Äänitys päälle, äänitä prosessoinnin tulos

Posted in nauha, särö, vintage recording, Vintage- työmenetelmät

Tremolo kelanauhurilla?

Liimaa pieni palasen teippiä nauhurin vetoakselin kylkeen. Vetoakselin paksuuden vaihtelua aiheuttaa nauhanopeuden muutoksia, lopputuloksena on aika jännä tremolo-efekti. Teipin paksuus määrittää efektin syvyyden, taajuus riippuu nauhanopeudesta ja vetoakselin paksuudesta.

Posted in nauha, Vintage- työmenetelmät

Välimiksaus

4- raitakoneella työskenneltäessä raidat loppuvat varsin nopeasti. Tällöin on hyvä suunnitella työskentelyjärjestys oikein sekä tehdä välimiksauksia (bouce recording) ennen kuin raidat loppuvat kesken. 60-luvulla tyypillinen tapa oli äänittää ensimmäinen kakku (=4 raitaa täyteen) pohjia äänitettäessä, sitten miksata tästä pohjat toisen

Posted in nauha, Vintage- työmenetelmät

Studer C-37

Vuonna -59 STUDER aloitti raskaan studionauhurin kehitystyön. Kone sai tyyppimerkinnän “37” ja se saatiin sarjatuotantoon vuonna -61. Koneessa oli useita uutuuksia, mm. nauhan kireyden säätö, jonka ansiosta äänipään kuluminen on saatu pienemmäksi kuin muissa nauhureissa, sähkökäyttöiset nauhasakset, modulirakenteinen elektroniikka ja

Posted in audiopaja studio, nauha Tagged with: